Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen, mutta sitä voi vähän tuunata. Näin mietimme, kun haimme mukaan keväällä 2019 Valtioneuvoston ja Motivan Kokeilun paikkaan Tekstiilijätteestä paperia -teemalla. Kokeilun tavoitteena oli testata, miten keinokuitutekstiiliä voisi käyttää paperin valmistuksessa. Lahdessa toimivalla Painovoiman paperipajalla olimme jo aiemmin testanneet, että 100-prosenttinen kierrätyspuuvilla sopii hyvin paperin raaka-aineeksi ja että siihen voi yhdistää monia luonnonkuituja, kuten järviruokoa.
Mitään uutta tekstiilikuitujen käytössä ei sinänsä ole; lumpusta, esimerkiksi pellavasta ja hampusta, on kautta aikojen tehty hienoimpia papereita, muun muassa seteleitä. Uutta sen sijaan on polyesterin ja muiden sekoitteiden käyttö raaka-aineena.
Kokeilussa käytetyt tekstiilimateriaalit saimme yhteistyökumppaniltamme Lindström Oy:lta, jolle tekstiilin kierrätyksen ratkaiseminen on myös iso kysymys. Raaka-aine kulki kokeilussa aika monen käden kautta: esimerkiksi puuvillaa silputtiin muutaman sentin paloiksi lahtelaisen Kaupunkikylän kehitysvammaisten päivätoimintapajassa. Yhteistyömalli, joka tuo myös sosiaalisen ulottuvuuden mukaan, syntyi projektissa ”sivutuotteena”.
Monenlaista testiä ja tuumaustaukoa tarvittiin, mutta lopulta saimme aikaiseksi paperia, jossa oli peräti 80 % keinokuitua ja 20 % puuvillaa. Paperista valmistettiin lahjakasseja sekä muutama ommeltu prototyyppi klassisesta kerhokassista. Itse materiaali, tekstiilipaperi, kuten sitä kutsumme, herätti ties kuinka monta jatkokysymystä. Miten materiaalin kulutuksen ja sään kestoa voisi lisätä pinnoittamisella? Voisiko siitä tehdä edelleen vaatteita ja asusteita? Elintarvikepakkauksia? Sisustuselementtejä? Akustiikkamateriaalia? Ratkaisuja kysymyksiin on jo lähdetty etsimään: ensimmäisiä pinnoitustestejä on tehty Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin kanssa ja tuloksia tutkitaan parhaillaan.

Kokeilu avasi silmät, paitsi meiltä itseltämme, myös monelta muulta taholta. Innostuimme laajentamaan paperipajaamme 20 neliön pesuhuoneesta noin 200 neliön halliin ja lähtemään mukaan Telaketju 2 -hankkeeseen, jossa meitä kiinnostaa sama kuin kaikkia muitakin – miten tekstiilien kiertotaloudesta saadaan kannattavaa liiketoimintaa. Tekstiilijätteen erilliskeräys tulee Suomessa pakolliseksi vuonna 2025 eikä vielä näytä siltä, että käyttäjiä tälle tulevaisuuden raaka-aineelle olisi jonoksi asti. Teollisessa mittakaavassa paperinvalmistusta tekstiilijätteestä ei Suomessa ole juuri mietitty, niin luja on tähän asti ollut luotto selluun ja puupohjaisiin raaka-aineisiin.
Me kuitenkin uskomme vahvasti tekstiilipaperin mahdollisuuksiin. Selvitämme mahdollisuutta tekstiilipohjaisen rullatavaran pilottiajoon paperitehtaalla alkuvuodesta 2020. Järjestämme kouluissa ja tapahtumissa paperityöpajoja, joiden avulla ihmisten tietoisuus tekstiilin kierrätyksestä ja kiertotaloudesta yleensä lisääntyy. Konkreettisesti itse tekemällä myös kiertotalous avautuu eri tavalla ja ilmastoahdistus hellittää.
Syntinen tekstiiliteollisuus on ollut viime vuodet otsikoissa tämän tästä, ja Suomeen on syntynyt useita uusia yrityksiä pelkästään tekstiilien kierrätyksen ja uusiomateriaalin ympärille. Kuluttajien tietoisuus ja mielenkiinto tekstiilien alkuperää ja kiertoa kohtaan kasvaa jatkuvasti ilmastonmuutoksen myötä. Turkuun lähivuosina rakentuva tekstiilijätteen käsittelylaitos on mieletön harppaus eteenpäin materiaalien tunnistamisessa ja mekaanisessa käsittelyssä. Tässä kontekstissa tekstiilipaperin tulevaisuus näyttää vähintäänkin lupaavalta.
Käy lukemassa koko blogiteksti Telaketjun nettisivuilta!